NÄKYMÄ

Näkymä 2011

2011-04-16T12:46:00.000-07:00

Näkymä 2011 -julkisen taiteen näyttely Akaan kaupungissa 18.6.-18.8.2011

Vuoden 2011 Näkymä-näyttelyn teema on RAAKATAIDE. Se pohjautuu termeihin "Art brut" ja "ITE-taide" kommentoiden myös kuvataiteen kentällä vallitsevaa rankkaa pudotuspeliä, jossa vain vahvat voivat selviytyä. Näyttelyn tiimoilta halutaan myös herättää keskustelua ja löytää vastauksia asioille, jotka erottavat ammattilaisen amatööritaiteilijasta.

Näyttelyn haku järjestettiin 24.1.-28.2. välisenä aikana. Yllättäviä ja raakataide-teemaan istuvia teosehdotuksia saatiin monialaisilta ja eri taustaisilta kuvataiteilijoilta Seuomesta ja ulkomailta. Jury käsitteli hakemukset viikolla 9 ja vastaukset ilmoitettiin hakijoille viikolla 10. Juryssa istuivat Pekka Ruuska, Krister Gråhn, Hanae Utamura (Japani) ja Karin Hodgin Jones (USA).

Näkymän kuvataiteilijat vuonna 2011

1. Crotty, Benjamin & Mobarak, Nour (USA)
2. Dupont, Pilar Mata (Australia)
3. Harmaala, Aulis (Suomi)
4. Huovinen, Niina (Suomi)
5. Ilkka, Juha (Suomi)
6. Kärkiluoma, Kari (Suomi)
7. Ko, Jun (Japani)
8. Korhonen, Anneli (Suomi)
9. Kykkänen-Riskumäki, Reija (Suomi)
10. Lehtelä, Anne (Suomi)
11. Manaoag, Urduja (USA/CH/Filippiinit)
12. Matikka, Tommi (Suomi)
13. Männistö, Jari (Suomi)
14. Savela, Antti (Ruotsi)
15. Stålnacke, Heidi (Suomi)
16. Vuokola, Tuula (Suomi)

Tapahtuman järjestäjät: Akaan kaupungin kulttuuripalvelut ja TaideAkaa ry

Kari Kärkiluoma: open.office.world

2010-07-01T04:56:00.000-07:00

open.office.world

Rajatun tilan toimisto on lähitulevaisuuden menneisyyttä.

Muurit murtuu, kaapeista tullaan ulos, seinät kaatuu,

kopit, karsinat, ideologiat, uskonnot ja muut mielen

ahtaussidokset höltyy, ihminen vapautuu, avautuu ja

selkeytyy. Näkyvyys maisemakonttorista on laaja: rajallinen

tai rajaton, konttoristista riippuen.

Teos on moniosainen: nykyinen uudempi askel,

open.office 2 ja 3 on mukana kulkeva

läppäri ja kommunikaattori. Laitteiden fyysisyys

vähenee, joustavuus lisääntyy ja toimintakenttä laajenee.

Open.office 4 on pää-konttori, jolloin

ajatus kulkee halki eetterin tarkoituksellisesti

tai sopivasti virittäytyneelle vastaanottajalle ja kumppanille.

Open.office 5 ei vaadi ajatusta, vaan kulkee

tietoisuusavaruudessa vailla keho- planeetta-

maailmankaikkeus- ja muita kaikkeusrajoituksia

tai aikaharhoja.

Open.office 6 on tietoisuuden takaisen olemisen

ei-tila vailla mitään illuusio- tai ei-illuusio -rajoitteita.

Jokainen kantaa potentiaalina nämä valmiudet,

jotka odottavat vain kokonaisolennon heräämistä,

valintaa, aktivointia ja uudelleenpäivitystä.

Kari Kärkiluoma

30.6 HEP FINLAND avajaiset klo 19 (Kuvat: Antti Kukila)

2010-07-01T04:27:00.000-07:00

HEP FINLAND tänään (30.6) klo 19

2010-06-29T15:26:00.000-07:00

Näkymää tukeva Hep Finland videotaidenäyttelyn avajaiset tänään Laaksolassa alkaen klo 19. Paikan päällä Maya Aruch Israelista. Tapahtumaa voi seurata myös livenä netissä osoitteessa: http://bambuser.com/channel/HEPFINLAND

Viimeinen yhteistapaaminen To 24.6

2010-06-21T02:50:00.000-07:00

Viimeinen yhteistapaaminen To 24.6 alkaen klo 17. Mukana myös viimevuoden taiteellinen johtaja Eero Yli-Vakkuri (http://www.storijapan.net/wordpress).

Mars-lentoon valmistautuvat sulkeutuvat 18 kuukaudeksi konttiin
Neljä miestä sulkeutuu touko-kesäkuussa peräti 18 kuukaudeksi ikkunattomiin kontteihin Moskovassa. Vapaaehtoiset eristäytyjät testaavat Mars-lennon oloja. Länsieurooppalainen miehistö vei kontteihin kaiken tarvittavan veden ja ravinnon ennen kuin ovi lyötiin kiinni. (Lähde: HS)

Symbolit vahvasti mukana

2010-06-18T04:40:00.001-07:00

Symbolit vahvasti mukana

Tämän vuoden Näkymässä on mukana paljon symbolismia. Mukana ovat mm. rauhanmerkki, swastika ja krusifiksi. Krusifiksi on mukana sekä hengellisessä että sen vähemmän tunnetussa muodossa Kristian Tuomaisen teoksessa Aliens. Kuvataiteilija käyttää ristiä sen tieteellisessä käyttötarkoituksessa, jossa sillä merkitään sukupuuttoon kuolleita eliölajeja, tässä tapauksessa kalalajeja.

Teijo Kokko: Rauhan rakentajat

Kuvataitelija Kokko kutsuu yleisöä kävelemään Nahkialanjärven rannalla sijaitsevaan heinikkoon rauhanmerkkiä. Rauhanmerkki on olemassa vain, jos näyttelyssä vieraileva yleisö kiertää heinikossa kävellen rauhanmerkin kuvion ohjeistuksen mukaisesti. Jos yleisö ei kävele rauhanmerkkiä lävitse, teos häviää. Teos on suora kannanotto rauhan puolesta. Ihmisille ja varsinkin poliitikoille on hyvin tyypillistä puhua paljon kauniita lauseita ja kannattaa ajatuksia tekemättä mitään. Tästä esimerkkinä on napajäätiköiden sulaminen, jota ei saada pysäytettyä, koska ihmiset eivät lopulta ole valmiita tekemään mitään konkreettista, vaan ainoastaan ajattelemaan ja toteamaan mitä pitäisi tehdä. Teoksella on myös oma forum-sivu, jossa voi liittyä keskusteluun ja kannatusjäseneksi. Forumiin pääsee tutustumaan Näkymän nettisivujen kautta.

Kristian Tuomainen: Aliens

Kristian Tuomaisen teos sijoittuu veden läheisyyteen ja se käsittelee ihmisen asemaa maailmanlaajuisen ekologisen systeemin ylimpänä vallankäyttäjänä. Kuvanveistäjän teoksessa yhdistyvät veden alle upotetut tulet, puurakenteiset ristit ja sukupuuttoon kuolleiden kalalajien muistolaatat. Vesi on ihmiselle vieras elementti. Vesiekologia erilaisine elämänmuotoineen ja eliölajeineen on, ja tulee aina olemaan, ihmiselle tietyllä tapaa vieras. Myös ihminen tulee aina olemaan vedessä alien, muukalainen, vain käymässä. ”Mitä vieraampia muut elävät oliot meille ovat, sitä helpompi meidän on kohdella niitä julmasti ja häikäilemättömästi riistäen”, toteaa Tuomainen.

Jasu Salmi: "Hyi Miten iljettävää" osa 1: Ravustuskauden avajaiset

Sana swastika tulee sanskriitin svastikasta, jossa "su" tarkoittaa "hyvää" ja "asti" tarkoittaa "olla".

Swastika on vanha ja voimakas symboli, jota on käytetty todistetusti jo 3000 vuoden ajan. Alkuperäisessä tarkoituksessa sitä käytettiin symboloimaan elämää, aurinkoa, kestävyyttä ja hyvää onnea. Vielä viime vuosisadan alkupuolella hakaristiä käytettiin länsimaissa sikarilaatikoissa, postikorteissa, valuutoissa ja rakennustaiteessa. Nykyään monien näkemys hakarististä on suoraviivainen ja suppea. Se ei ole vapaa symboli alkuperäisessä hieman mystisessä merkityksessään, voiman ja elämän suojelijana. Niin kauan kuin pidämme hakaristiä sinetöitynä tabuna, kunnioitamme sitä aatetta, joka sen 1900-luvulla varasti. Varastaneen aatteen voiman voi todeta menettäneen merkityksensä vasta, kun symboli vapautuu sen kantamasta painolastista.

Kulttuuriministeri Stefan Wallinista Näkymän 2010 suojelija

2010-05-29T05:43:00.000-07:00

Kulttuuriministeri Stefan Wallin toimii tämän vuoden Näkymä Ympäristötaidenäyttelyn suojelijana. Avajaistapahtumaa 3.7 voi klo 15 lähtien myös seurata livenä internetissä Näkymän nettisivun kautta.

Kuvassa Stefan Wallin
Kuva: Jan Leineberg

Näkymä Videot

2010-05-28T05:18:00.000-07:00

Hei !

Näkymän 2010 Blogin käyttäjä...

Näkymän videot näet täältä www.nakymavideot.nettisivu.org

Terveisin: Antti Kukila

Näkymä 2010 esittely

2010-05-12T04:46:00.000-07:00

Näkymä 2010 - Akaa
Ympäristötaidenäyttely 3.7.-29.8.2010

Näkymä on kahdeksatta kertaa järjestettävä ympäristötaiteeseen keskittynyt taidenäyttely. Näyttelypaikat sijoittuvat Akaan kaupunkiin- reppumatkaajille junapysäkkinä toimii Toijalan asema. Tämän vuotisessa näyttelyssä on mukana 30 taiteilijaa, jotka tulevat eri taustoista ja lähtökohdista. Jokainen heistä on miettinyt päänsä puhki miten voisi tuottaa sinulle maailman hienoimman taide-elämyksen tämän vuoden näyttelyn tiimoilta. Suurin osa teoksista sijoittuu Toijalan Nahkialanjärven rannalle, jossa järjestetään myös näyttelyn avajaiset 3.7. Avajaiset ovat tapahtumaluonteinen, ilmainen ja ohjelmassa on myös erilaisia kognitiivisia performanssiesityksiä ja jalan napsaamaan saavaa musiikkia.

Tämän vuoden taidenäyttelyn teokset ovat rakentuneet teeman "rohkeus" ympärille. Rohkeutta kasvaa, jotta voisimme kenties olla tasapainoisempia, kun kohtaamme kuoleman. Haastava on myös oppia iloitsemaan asioista kunnolla, sydän edessä. Nauramaan kuin hyeena. Taiteesta puhuttaessa, hullun rohkeutta on myös toimia alalla Suomessa. Maassa jossa toimii laajamittainen paperinpyöritysmafia ja ylhäältä ohjattu byrokaattinen harhautusjärjestelmä. Suomen taidekenttä määrittyykin hyvin pitkälle yksittäisten karismaattisten henkilöiden varaan, jotka olisivat raivanneet toimentulonsa perheelleen ja itselleen millä alalla tahansa. Kuvataiteen suosio Tampereella on romahtanut. Se että taidenäyttelyssä käy 50 ihmistä, ei herätä enää edes kysymyksiä. Se on jo lähes itsestäänselvyys. Avajaisissa käy koko näyttelyn vieraista 50-80%. Aamulehti ei enää kirjoita kritiikkejä kuvataiteesta. Kukaan ei silti ole huolestunut. Syy on ihmisissä ja toimittajissa- mutta entä jos taiteesta itsestään on vain tullut tosi tylsää? Sellaista joka palvelee ensisijaisesti vain taiteen apurahajärjestelmää. Representaatiokulttuuria, jossa rahoitus tippuu sen perusteella miten olet esittänyt itsesi paperilla toimistopöydän määrittelemään tilaan. Tämä systeemi ajaa ne muutaman astetta herkemmät ja todellisia kulttuurivientituotteita tuottamaan kykenevät suomalaiset kuvataiteen huippulahjakkuudet katkeriksi tai alkoholisteiksi.

Millä kuvataiteen onnistumista mitataan? Mieluummin valikoisin sen mallin, jossa on tiukat säännöt ja mittari. Nykyisen mallin sijaan, jossa vellotaan munattomassa mitättömyyden tilassa. Vaikeneminen tappaa taiteen. Teatteri on tänä päivä mielenkiintoisempaa, koska sillä enemmän yhteiskunnallista vaikutusvaltaa mitä kuvataiteella. Teatteri oikeasti korjaa hajonneen ihmisen, tai muistuttaa millaista on kun nauraa sisuskalut itsestään ulos. Teatteri myös kiinnostaa katsojia, missä taidenäyttelyissä eivät enää edes taitelijat itse puhu taiteesta. Olen elänyt vain tätä aikaa, mutta väitän että kuvataide oli Simbergin, Gallen-Kallelan ja kumppanien aikana jotain elämää suurempaa. Ehkä kuvataiteen pitää kuollakkin, jotta se voisi taas kerran syntyä uudelleen? Niin ja vielä viesti sille Akaalaiselle, joka vielä jaksaa mussuttaa että "Mäkin muuten osaisin tehdä tuon"- "Et osaa".

Pekka Ruuska, Näkymän taiteellinen johtaja 2010

Näkymä työryhmä

Akaan kaupunki
Kulttuurikoordinaattori Jaana Kari-Lepistö

TaideAkaa ry
Puheenjohtaja Marjukka Nikkilä
Teijo Kokko

Taiteellinen johtaja
Pekka Ruuska

Näkymä-sivuston ylläpito
Mia Joki, TaideAkaa

Näkymä työryhmän muut jäsenet
Anneli Vainonen, Akaan Kuvataiteilijoiden puheenjohtaja
Eva von Wehrt, Akaan Kuvataiteilijat
Jussi Hartoma, TaideAkaa
Minna Polus
Pamela Pilvinen

Lisätietoa netissä:
nakyma.yhdistysavain.fi/nayttely
nakyma2010.blogspot.com

Video 11.5.2010

2010-05-12T04:36:00.000-07:00

Videoscreening Laaksolassa, alkaen 30.6.2010

2010-05-08T02:34:00.000-07:00

Hep Videoscreening on vuoden 2010 Näkymä ympäristötaidenäyttelyä tukeva taidenäyttely, joka järjestetään Kulttuuritalo Laaksolassa Akaan Toijalassa 1.-30.7.2010 Näyttelyn avajaiset pidetään 30.6 klo 19, jonne Näkymän taiteilijat ja talkooväki ovat lämpimästi tervetulleita. Hep Videoscreening esittelee lukuisia rohkeita ja provokatiivisia videotaideteoksia tunnetuilta mediataiteilijoilta ympäri maailmaa ja sen ovat kuratoineet kuvataitelija Allison Williams (Etelä-Afrikka) ja Pekka Ruuska, Näkymän taiteellinen johtaja 2010.

Screening teokset:

Leuna O´Doherty: "Legend Madam Jenny Bel´Air and <3Leùna<3 For your peepers only" Paris/Ireland
Peter Eremian : "A Dream" Cyprus
Stina Pehrsdotter : Urging Absence Sweden
Jerry King Musser : "Never Home" USA
Daniel Chavez : "FUCK" USA
Manfred Manburger : "PROUD" UK
Glenn Church :" Fragility" USA
Kisito Assangni : "Explosion" France
Ulf Trygve Kristiansen : "The Abyss" Norway
Verena Stenke: "Bist Du Gluecklich?" Italy/Germany
Simone Stoll : "Crazy Lonely" Germany
Karina Smigla-Bobinski : "Routes" Germany
Anders Weberg :" Repressed" Sweden
Bill Millett: "Memory Capsule" UK
Vienne Chan : "One more cliché for performance art!" HK/Canada
Irina Gabiani: "The Slaves of the system" Luxembourg
Michael Chang : "Concerto Azzurro" Denmark
Michal Brzezinski: "See me" Poland
William Esdale:" Somatic Identity" UK
Alberto Guerreiro : "Absent" Portugal
Icetrip Stvz: "FLESH I" Mexico
Adamo Macri: "One Onion Canon" Canada
Debbie Douez: "Two in One" Spain/Canada
András László Weil Fischer diPalotta: "Living your way"Netherlands
Danny Germansen: "Safe" Denmark
Masha Yozefpolsky: "Error Lips" Israel
Alison Williams/Anders Weberg collaboration piece: "Mirror Mirror" RSA/Sweden

Poster by Adamo Macri

Hemming avaa keskustelun taideostosten verovähennyksestä.

2010-04-06T11:02:00.000-07:00

Ehdotus sisältänee myös ympäristötaideteosten hankinnat yksityisille pihoille

Eduskunnan puhemiehelle Tuloverolain 127 a §:n mukaisen kotitalousvähennyksen säätämisen keskeinen tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tärkeä tavoite on erityisesti pimeän työvoiman käytön vähentäminen.
Kuvataiteilijoita koulutetaan Suomessa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriön selvityksen mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneista kuvataitelijoista vain 20 % on koulutustaan vastaavassa työssä. Kuvataiteilijoiden työttömyysprosentti on korkea, arviolta jopa 40 %. Taiteen maisterin tutkinnon hinta on 149 000 euroa. Kuvataideakatemiassa aloittaa opintonsa vuosittain 25 opiskelijaa.
Suomalaisen luovuuskulttuurin ja kuvataiteilijoiden ongelmana ovat maasta puuttuvat taiteen ostokulttuuri ja harmaan talouden suuri osuus tehdyistä taidekaupoista. Kuvataiteilijoista 64 % ansaitsee taiteellaan alle 5 000 euroa vuodessa. Kansantaloudellisesti kuvataiteilijoiden kouluttaminen on tuottamatonta, sillä valtio ei saa koskaan verotulona takaisin koulutukseen sijoittamiaan resursseja.
Taide- ja luovuusmarkkinoiden luomiseksi ja kuvataiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi kotitalousvähennys olisi käyttökelpoinen työkalu. Kotitalousvähennys kuvataidehankinnoista kasvattaisi markkinoita ja vähentäisi sosiaalimenoja, kun nykyistä huomattavasti useammat taiteilijat pystyisivät elättämään itsensä teoksiaan myyden. Samalla pimeillä markkinoilla pyörivän taidekaupan osuus supistuisi huomattavasti. Kotitalousvähennyksen myötä yksityisten pimeillä markkinoilla teettämän siivoustyön määrä on laskenut 36 % ja remonttitöiden 34 % (Niilola ja Viitakari, 2006).
Taidealalla on Suomessa kasvupotentiaalia ja siten myös mahdollisuuksia verokertymän kartuttamiseen. Taidehankintojen kotitalousvähennysoikeus loisi työpaikkoja kuvataiteilijoille. Kotitalousvähennys olisi mallina sovellettavissa myös gallerioista ostettaviin taideteoksiin. Tämä mahdollistaisi gallerioiden kehittymisen ammattimaisiksi ja kansainvälisiksi taiteen viejäorganisaatioiksi. Kotitalousvähennyksestä aiheutuvat verotulon menetykset olisivat pienemmät kuin taidekaupan synnyttämät verotuotot sekä säästöt sosiaalikuluissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edesauttaakseen toimivien taidemarkkinoiden syntyä ja verotulokertymän kasvattamista taidealalla?

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2010
Hanna-Leena Hemming /kok

HS:n uutinen:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kansanedustaja+Hemming+verov%C3%A4hennys+my%C3%B6s+taideostoista/1135254469967

Ilmottaudu työpajaan, Pirkanmaalaisille tekijöille, deadline 19.4

2010-04-06T08:08:00.000-07:00

Työpaja/näyttely, ilmainen osallistua, haku menettely, 10 taitelijaa Pirkanmaalta pääsee mukaan. Helppo hakea: Tarvitaan vapaa mutoinen Englannin kielinen hakemus, jossa kerrotte hieman itsestänne ja mitä haluaisitte oppia kurssilla (työpajan esittely alla) + kolme kuvaa aikaisemmista töistänne 19.4 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: mikko.kallio(at)minedu.fi

Esittely

Pispalan Nykytaiteen Keskuksessa Tampereella 17.-24.7.2010 (Näkymän ympäristötaidenäyttelyn aikana) järjestetään Pirkanmaan alueen taiteilijoille suunnattu työskentelytapahtuma, jonka keskushenkilönä on yhdysvaltalainen taiteilija ja outsidertaiteen keräilijä Steve Vanoni. Tarkoituksena on tarjota taiteilijoille mahdollisuus työskennellä kiinnostavan kansainvälisen taiteilijan kanssa. Vapaan ja työn kautta tapahtuvan vuoropuhelun on tarkoitus ruokkia itse luovaa prosessia ja myös mahdollistaa tulevien projektien suunnittelu ja yhteistyömahdollisuudet. Myös kotimaisten taiteilijoiden vapaamuotoinen kommunikaatio on työpajan aikana tärkeää. Työskentelyn lomassa taiteilijat esittelevät myös aikaisempaa taiteellista työtään. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään ekskursio ITE/nykykansantaide -kohteeseen lähialueella.

Työpajan paikkana toimii Pispalan Nykytaiteen Keskuksen piha-alue Tampereen Pispalassa. Työskentelyn kesto on noin 8 päivää heinäkuun lopulla 2010 ja se päättyy syntyneistä teoksista kootun veistospuiston avajaisiin 24.7. Veistospuisto on auki yleisölle 25.7.-15.8.2010. Tapahtumaan liittyy myös yleisölle avoin luento- ja keskustelutilaisuus, joka järjestetään Pispalan kirjastotalolla 21.7. Luennoitsijoina ovat taiteilijat Steve Vanoni ja Erkki Pirtola, aiheinaan Yhdysvaltain Outsider Art sekä kotimainen ITE- ja nykytaide, sekä näiden suhde. Pispalan Nykytaiteen Keskuksessa on myös samanaikaisesti nähtävillä yhdysvaltalaista outsider -taidetta ja Yhdysvaltojen lounaisosien kansantaidetta Steve Vanonin kokoelmasta.
Työpajan kieli on englanti. Osallistuminen on taiteilijoille maksuton. Kierrätysmateriaalien hankkimiseksi järjestetään kuljetuksia ja taiteilijat voivat tuoda paikalle myös omia materiaalejaan. Näyttely- tai kuvastokorvauksia ei voida kattaa, mutta osallistuville taiteilijoille maksetaan pieni, noin 70 euron korvaus tarvittaviin kiinnitys- ym. materiaaleihin. Lisäksi hankitaan materiaaleja yhteiskäyttöön. Matkat osallistujat kustantavat itse. Majoitusta ei kustanneta, mutta Tampereen ulkopuolelta tulevia pyritään auttamaan edullisten majoitusmahdollisuuksien etsinnässä. Järjestäjät eivät vakuuta veistospuistossa esillä olevia teoksia. Työpajan järjestää Pispalan Nykytaiteen Keskus yhteistyössä Pirkanmaan taidetoimikunnan, Tampereen kaupungin ja Rajataide ry:n kanssa.

Työpajaan ja näyttelyyn mukaan haluavia taiteilijoita pyydetään lähettämään 19.4. mennessä vapaamuotoinen sähköinen hakemus. Englanninkielinen hakemus sisältää kolme teoskuvaa jpeg -muodossa, lyhyen englanninkielisen ansioluettelon ja tiiviin selostuksen odotuksista työpajan suhteen. Viestin koko kuvineen max. 2 megatavua. Sähköiset hakemukset osoitteeseen: mikko.kallio(at)minedu.fi
Noin 10 tapahtumaan osallistuvaa taiteilijaa valitsee taiteilija Steve Vanoni.
Lisätiedot:
Janne Rahkila 050 3436519 j_rahkila(at)hotmail.com
Mikko Kallio 040 419 7407 mikko.kallio(at)minedu.fi

Ympäristötaide 60-luvulta tähän päivään

2010-03-31T02:10:00.000-07:00

Ympäristötaiteen voi sanoa alkaneeksi 60-luvulla Amerikassa. Suomeen se rantautui samaisen vuosikymmenen lopulla. Varsinaisesti yhtä henkilöä sen synnystä ei voi "syyttää", mutta haluan mainita tässä Robert Smithsonin ja teoksen nimeltä "Spiral Jetty", joka oli massiivinen Utahiin toteutettu spiraalimainen aallonmurtaja. Ympäristötaiteen salonkikelpoiseksi tulemista edesauttoi se, että kuvataitelijat olivat alkaneet saamaan 60-luvulla huomattavan määrän julkisuutta, johdossaan Andy Warholl outojen tempausten ja elämäntyylinsä johdosta. Nykytaiteen kasvanut suosio mediassa (nykytaide=taide toisen maailman sodan jälkeen) toi mukanaan myös taloudelliset intressit, ja tätä mukaan aikaisempaan verrattavissa hyvinkin poikkeukselliset projektit alkoivat saamaan rahoitusta ja yhteiskunnallista hyväksyntää, joka takasi taas niiden tulemisen laaja-alaisesti ihmisten tietoisuuteen ja maailman laajuiseen leviämiseen.

Ympäristötaideteokset toteutetaan luonnon yhteyteen ja ne valmistetetaan luonnollisista materiaaleista. Suomalainen ympäristötaide on muihin maihin verrattuna poliittisempaa ja käsittelee hyvin usein yhteiskunnallisia aiheita. Ympäristötaide kuvataiteen lajina on lähellä maa-, tila-, veistos ja suhteellista taidetta (relational art). 2000-luvulla monet arkkitehtitoimistot ovat laajentaneet toimialansa myös ympäristötaiteeseen. Tätä kautta he voivat ehdottaa laajempia kokonaisuuksia kilpailuihin, jotka ottavat myös ympäristönsä huomioon. Tällaiset hankkeet yhdistävät usein arkkitehdit, insinöörit ja taiteilijat saman pöydän ääreen toteuttamaan yhteisiä hankkeita, mikä on ollut kasvussa viime vuosina. Tästä Pirkanmaalaisena esimerkkinä Vuores-hanke Tampereella. Yksittäinen ympäristötaiteen teos voi olla alueellisesti myös taloudellisesti erittäin ratkaiseva. Tällainen esimerkiksi Suomussalmella sijaitseva "Hiljainen kansa" teos, joka tuo vuosittain alueelle merkittävän määrän turismia, verotuloja, kasvattaa koko alueen brändiä ja kannustaa myös muita alueen toimijoita toteuttamaan luovia hankkeita.

Esimerkkejä ympäristötaideteoksista

Onnistuneimpia sosiopoliittiisia esimerkkejä suomalaisista ympäristötaideteoksista:
1. Hiljainen kansa, Reijo Kela, Suomussalmi, 1994 (1988)

2. Virtaavien vetten tykö, Kaarina Kaikkonen, Jyväskylä, 2006

3. Maailman onnellisin puu ja vihreä pilvi, Kaija Papu ja Aino Louhi, Pello, Vuoden ympäristötaideteos 2009

Suomessa sijaitsevia merkittävimpiä maa- ja ympäristötaideteoksia:
1. Yltä ja Alta, Nokia / Pirkanmaa , Nancy Holt (Robert Smithsonin vaimo ja työskentelypari), tuotanto Strata, 1996

2. Puuvuori, Ylöjärvi / Pirkanmaa, Agnes Denes, Tuotanto: Strata, 1995

3. Green Cloud- performatiivinen ympäristötaideteos, Helsinki, HeHe, Vuoden ympäristötaideteos 2009 (toimivat molemmat aikanaan myös opettajinani Geneven Yliopistossa)

Kyseenalaista ympäristötaidetta:
"Fear Less, Love More" Jari Sarasvuo, 2009
"Kyse on ympäristötaiteesta, transformaatiopolusta ja meditatiivisesta harjoittelusta", Sarasvuo kiteyttää. Helsingin Sanomat 14.11.2009

Henkilökohtaisia suosikkeja ympäristötaiteesta:
1. Cube Hamburg 2007, Gregor Schneider

2. Christon koko tuotanto

3. Nancy Holt, Wheatfield

Suomalaisia linkkejä
Suomen Ympäristötaiteen säätiö:
http://www.yts.fi/
Suomalaista ympäristötaidetta netissä:
http://www.environmentalart.net/

Kirjoittanut: Pekka Ruuska, Näkymän taiteellinen johtaja 2010